En voi tarpeeks painottaa kuinka iso merkitys kuvauspaikalla on. Se on kaikkein tärkein. Kokkolassa ei oo montaa mageeta paikkaa jossa on sopivasta rosoisuutta ja jopa vähä pelottavuutta. Mutta tämä yksi vanha tehdas on juuri sitä. Täydellinen. Siellä voi hyvin tulla vastaan rottia, lintuja lentelee katossa, siellä on miljoona tarinaa. Ja tänään tehtiin omaa stooryä tuolla rakkaassa factoryssä.
Cecilia on ilmiömäinen, yksi upeimmista tuntemistani malleista jonka kanssa on joka kerta aivan mahtava tehdä töitä. Täynnä energiaa ja ideoita, itsevarmuutta ja niin, kerrassaan upea nainen.
Ceceä vähä hirvitti tuo paikka aluksi.
Onhan se vähän kalsea, loputtomasti huoneita, rojua, likaa, kylmä ja haisee pahalle. Mutta sitten kun päästiin vauhtiin niin kaikki pelko hälveni. Oli pelkästään hauskaa. Kieltämättä itseänikin väsytti eilisen hääkuvauksen jäljiltä, mutta kummasti sitä vaan herää kun pääsee kuvaamaan.
Helmut Newton on joskus sanonut että
” – Any photographer who says he is not a voyeur is either stupid or a liar. ”
Halusin tarkotuksella joihinkin kuviin vähän voyeur fiilistä. Tirkistelyä.
Make-up & Hair : Cece
Vaatteet : Cece
Shootingear : 6D & 85 mm 1.2 a´la Canon
Manfrotton yksjalkanen jalusta.
Kiitos Cece ! ♥
Vastaa