En ehtinyt kertaakaan käydä tänä kesänä hyvän ystäväni mökillä.

Merellä.

Elämäni on muuttunut yhtäkkiä kovinkin hektiseksi ja ajoittain kaipaan merelle.

Se rauhoittaa ja selkeyttää ajatukset.

Kaikki tuntuu yhtäkkiä paljon selvemmältä.Nämä kuvat ovat viimekesältä, löytöjä ulkoisen kovalevyn kätköistä.

Joskus tekisi mieli olla kuin lintu.

Vapaa lentämään minne haluaa, ei sidottu mihinkään aikatauluihin tai rutiineihin. Rutiinit ovat ah niin ihania mutta toisaalta puuduttavaa. Ihminen tarvitsee irtiottoja. Tänään tehdään ystäväni Maikan kanssa irtiotto Kaitforssille.  Jäälleen kerran. Viime kerralla löysin ihan mielettömän paikan. Padon.

Paljon kiveä ja vaihtelevaa virtaa, pikkuvirtauksia, valtava koskea.

Tänään rekvisiittana on villatakkia, vilttiä, kynttilälyhtyä . Aikaa on vähän ja pitää taas tietää mitä tekee. Pimeä on jo 20.30 aikoihin. Ja heti kun Maika pääsee töistä suuntamme kohti the great unknown. Keskellä ei mitään. ( Alaveteli ei oo NIIN kaukana mutta se kuullostaa heti paljon jännemmältä xD ) Jos kuvista tulee niin buenot kuin toivon postaan niitä tänne jo tänä iltana 🙂 C ya & wish us luck.

 

Share Button
Facebooktwitterlinkedinrssyoutube
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail